Tiiliskivi-palkinto 2020

Tiiliskivi-palkinto jaettiin kahdettakymmenettä kertaa lauantaina 20.2.2021. Tänä vuonna palkinto myönnettiin Otto Lehtisen romaanille Nämä kallisarvoiset asiat (Gummerus). Teos käsittelee traumoja ja vallankäyttöä erilaisissa ihmissuhteissa. Tiiliskivi-raati valitsi Nämä kallisarvoiset asiat voittajaksi, sillä teoksessaan Lehtinen käsittelee tuoreella ja rajulla tavalla vanhuutta sekä ikääntyneen parin välistä dynamiikkaa, jonka raati näki kiinnostavana avauksena kotimaisen nykykirjallisuuden kentälle. Romaani on lukukokemuksena sekä liikuttava että luotaantyöntävä.

Palkintoraati perusteli valintaansa seuraavasti: “Nämä kallisarvoiset asiat on samanaikaisesti intensiivinen ja viipyilevä kokonaisuus. Teos käsittelee useita suuria teemoja, kuten perhesuhteita, väkivaltaa ja yksinäisyyttä useiden henkilöhahmojen kautta, ja onnistuu siinä uskottavasti. Kieli on tarkkaa ja jättää lukijan nieleskelemään kaikessa karuudessaan ja kauneudessaan. Kerronta antaa tilaa tehdä omia johtopäätöksiä tapahtuneesta, ja kuljettaa määrätietoisesti otteessaan. Näkökulmaromaanien haasteena on säilyttää kaikki kertojat yhtä kiinnostavina ja tarinan kannalta mielekkäinä, mutta tässä henkilöhahmot pysyvät tasavertaisina ja kokonaisuus ehjänä. Lehtinen kuvaa sekä vanhuutta, että lapsuutta vakuuttavasti. Erityismaininta siitä, kuinka onnistuneesti iäkäs aviopari on kirjoitettu tarinaan väkivallan, muistisairauden ja koston teemojen keskelle. Nämä kallisarvoiset asiat jättää sanattomaksi!”

Kuva: Marek Sabogal

Tampereen kirjallisuustieteen opiskelijoista koostuva raati luki viime syksyn aikana kymmeniä kotimaisia teoksia, joiden joukosta finaaliin valittiin viisi teosta. Palkinnon tarkoituksena on antaa huomiota teoksille, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet vaille ansaitsemaansa huomiota. Finaaliteoksia olivat tänä vuonna: 

Nämä kallisarvoiset asiat (Gummerus), Otto Lehtinen

Tilhi (Bazar Kustannus), Karoliina Niskanen

Varjoihmiset (Teos), Jarkko Volanen

Kaikki vesi kädellä (Aviador), Hanna Tuominen

Tuohitähtipuu (Karisto), Tarja Leinonen

Kuva: Tuisku Tuukkanen

Tiiliskivi-klubi 20.2.2021

Tämän vuoden Tiiliskivi-klubi järjestetään videopalvelu Zoomissa, johon kaikki kiinnostuneet voivat liittyä mukaan seuraamaan tilaisuutta. Luvassa on finalistikirjailijoiden haastattelun ja palkinnonjaon lisäksi runotaidetta!

Linkki tapahtumaan: https://tuni.zoom.us/j/66198611407

Huom! Tapahtumaan liittyminen ei vaadi Zoom-sovelluksen lataamista, vaan voit osallistua mukaan myös selaimen kautta.

Muistathan myös aikaisemmin samana päivänä järjestettävän Elävän Kirjallisuuden Festivaalin, jonka lähetys näkyy suorana verkossa Työväenmuseo Werstaalta. Lisätietoa tapahtuman Facebookista.

Tiiliskivi-finalistit 2020 ja klubitilaisuus etänä 20.2.2021

Tiiliskivi-palkinnon 20. juhlavuoden finalistit on valittu. Onnittelut finalisteille!

Otto Lehtinen: Nämä kallisarvoiset asiat (Gummerus)
Hanna Tuominen: Kaikki vesi kädellä (Aviador)
Karoliina Niskanen: Tilhi (Bazar)
Tarja Leinonen: Tuohitähtipuu (Karisto)
Jarkko Volanen: Varjoihmiset (Teos)

Tänä vuonna Tiiliskivi-klubi järjestetään poikkeuksellisesti etänä, jolloin tilaisuus on kaikille avoin kotisohvilta käsin. Kirjailijoiden paneelikeskustelu ja palkinnonjako järjestetään lauantaina 20.2.2021 Elävän Kirjallisuuden Festivaalin jälkeen. Lisätietoa poikkeusjärjestelyistä lähempänä!

Tiiliskivi-palkinto 2019

Tiiliskivi-palkinto 2019 jaettiin lauantaina 15.2.2020 yhdeksättätoista kertaa. Palkinto myönnettiin tänä vuonna esikoiskirjailija Anna-Kaisa Linna-Ahon romaanille Paperijoutsen (Otava). Tiiliskivi-palkinto raati valitsi Paperijoutsenen palkinnon voittajaksi, sillä teoksessa käsitellään uudella ja raikkaalla tavalla sota-ajan Suomea ja elämää kotirintamalla. Paperijoutsen on romaani ystävyydestä, rauhasta ja hyväksymisestä. Teoksessa käsitellään monipuolisesti erilaisia traumoja ja annetaan ääni myös ihan uudenlaiselle hahmolle suomalaisessa kirjallisuudessa.

annakaisalinnaaho.jpg

Tiiliskivi-palkinnon raati perusteli valintaansa seuraavasti: ”Paperijoutsenessa yhdistyy mielenkiintoisella tavalla traumakertomus, rakkaustarinat ja jopa tyttöromaaneita tuttu seikkailu. Romaani on toivoa täynnä oleva kertomus kotirintaman elämästä jatkosodan aikaisessa Suomessa. Vaikka sota on suomalaisen kirjallisuuden vakioaiheita, onnistuu Anna-Kaisa Linna-Aho tuomaan aiheen nykypäivään käyttämällä sotaa taustana ajankohtaisten aiheiden käsittelylle. Erityisesti kiitosta täytyy antaa Linna-Ahon tavalle esitellä intersukupuolinen henkilö. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä on ollut olemassa kautta aikojen. Teoksessa on raikasta se, että aiheella ei mässäilty, vaan erilaisuutta ja yksilön kasvuun liittyvää kipuilua käsitellään maltillisesti ja myös muiden kuin tämän intersukupuolisen henkilön kautta. Sodan traumat ovat läsnä ja koskettavat kaikkia. Vaikka Linna-Aho käsittelee teoksessaan vaikeitakin aiheita, säilyy teos silti tasapainoisena ja toiveikkaan kuvauksena elämästä. Paperijoutsen hyväksyy kaikki, eikä jätä ketään ulkopuolelle!”

Onnea voittajalle!

50cdd9d8-84a8-4c55-beca-2b1b196baf70.jpg

Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen opiskelijoista koostuva raati luki viime syksyn aikana miltei sata suomalaista teosta, joiden joukosta valittiin finaaliin kuusi teosta. Palkinnon tarkoituksena on antaa huomiota teoksille, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet vaille ansaitsemaansa huomiota. Finaaliteoksia olivat tänä vuonna:

Paperijoutsen (Otava), Anna-Kaisa Linna-Aho

Rakkaudettomuus (Siltala), Hanna Ryti

Aaltoja ja asiattomuuksia (Tammi), Hyppe Salmi

Veteen syntyneet (WSOY), Akseli Heikkilä

Lilium regale (Gummerus), Johanna Laitila

Surua se tyttö kantaa (Teos), Marianna Stolbow

Tiiliskivi-palkinnon finalistit 2019

Tiiliskivi-palkinnon finalistit on nyt julkaistu! Vielä ehtii lukemaan teokset ennen voittajan julkaisua 15.2.2020 Tiiliskivi-klubilla ravintola Doriksessa Tampereella kello 18 alkaen.

Lisätietoa tapahtumasta löytyy Facebookista: https://www.facebook.com/events/1262754610586026/

Tervetuloa!

79877bf3-ee4e-4111-b4c8-e5b0043e7904.jpg

Paperijoutsen (Otava), Anna-Kaisa Linna-Aho

Paperijoutsen on Anna-Kaisa Linna-Ahon esikoisromaani, joka kuvaa kotirintaman ihmissuhteita jatkosodan aikaan. Teoksessa ajankuva ja säännöstely ovat tasapainoisessa suhteessa ihmissuhteiden kuvailun kanssa. Teoksella on mielenkiintoinen ja luonnollinen tapa esitellä intersukupuolinen henkilö teoksen miljöössä. Linna-Ahon käyttämä kieli on on kaunista!

Rakkaudettomuus (Siltala), Hanna Ryti

Rakkaudettomuus on Hanna Rydin ajankohtainen teos. Teoksen aiheita ovat muun muassa ilmastonmuutos, veganismi ja sosiaalinen media. Teoksessa seurataan sisarusten menestyksen tavoittelua sekä tyttärien ja heidän äitinsä suhdetta. Siskojen tarinat nivoutuvat yhteen taidokkaasti. Teos on osuva kuvaus nyky-yhteiskunnasta.

Aaltoja ja asiattomuuksia (Tammi), Hyppe Salmi

Hyppe Salmen esikoisteos Aaltoja ja asiattomuuksia on hauska ja salonkikelpoisen räävitön romaani vaihdevuosien keskeltä. Teos käsittelee ikääntymiseen liittyviä kiperiä ja vaikeita asioita huumorin kautta, ja on ilahduttavan tietoinen henkilöhahmojen ristiriitaisuuksista. Tämä romaani tarjoilee lukijalle chiclittiä twistillä!

Veteen syntyneet (WSOY), Akseli Heikkilä

Veteen syntyneet on Akseli Heikkilän esikoisromaani, joka on ajaton kuvaus pohjoisen elämästä maagisella realismilla höystettynä. Teoksessa elämä pyörii menneisyyden ja joen ympärillä, joka tuo kylään mukanaan elämän ja kuoleman. Vähitellen auki punoutuvat salaisuudet pitävät lukijan otteessaan teoksen alusta asti!

Lilium regale (Gummerus), Johanna Laitila

Johanna Laitilan esikoisromaani Lilium regale on kaunis kuvaus elämästä Lapissa 40- ja 50-luvuilla. Teoksessa seurataan Elsen kasvua ja itsensä löytämistä. Laitilan kieli on runollista, ja se sisältää runsaita kielikuvia. Tarinaa siivittää myös luontouskomukset ja suomalainen mytologia. Teoksessa käytetty murre ankkuroi kertomuksen miljööseensä.

Surua se tyttö kantaa (Teos), Marianna Stolbow

Marianna Stolbowin romaani Surua se tyttö kantaa on kuulas kertomus Ruutista ja häneen enemmän tai vähemmän kietoutuneista ihmisistä. Teoksen keskiöön nousevat kysymykset oikeudenmukaisuudesta, solidaarisuusajattelun tarpeellisuudesta sekä totuudesta. Teoksessa erityisen hienoa on tapa, jolla Stolbow on rakentanut henkilöhahmonsa.

Tiiliskivi-palkinto 2018

Tiiliskivi-palkinto 2018 myönnettiin Satu Vasantolan teokselle En palaa takaisin koskaan, luulen.

8D2A7116_1.jpg

Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen opiskelijoista koostuva raati perusteli, että Vasantolan romaani käsitteli ajankohtaisella tavalla suomalaisessa kirjallisuudessa jo ennestään tuttuja aiheita.

Voittajateos on ajankohtainen, se ottaa mukaan pakolaiskriisin ja uusnatsismin nousun ja tuo uutta Suomessa paljon kirjoitettuun sukupolviromaaniin ja tuttuun aihepiiriin. Kertomus lähtee nykyhetkestä ja avautuu hienosti takaumien kautta. Eri hahmojen tarinoita kuljetetaan rinnakkain monessa eri aikatasossa, silti tarina pysyy selkeänä kokonaisuutena.

Raatilaiset sanoivat teoksesta mm. että se on älyttömän hyvä ja todella elävä kirja, mikä tempaisi mukaansa sekä kaunis lukukokemus.

Teoksessa monipuolinen sukupolvitarina muodostuu sointuvaksi kokonaisuudeksi tuoreella tavalla!

vasantola.jpg

Finalistien esittely

Tiiliskivi-klubi ja palkinnonjako lähestyy kovaa vauhtia. Klubia odotellessa voi tutustua raatilaisten luonnehdintoihin finalistiteoksista. Onko kaikki teokset jo tuttuja vai löytyykö finalisteista uusia tuttavuuksia?

kuusisto.jpg

Meri Kuusisto: Vuosi tavaratalossa (Otava)
Meri Kuusiston Vuosi tavaratalossa kertoo 37-vuotiaasta tavaratalon harjoittelijasta, Franzista. Hieno kuvaus nykyajan ihanteista ja niihin vastaamisen vaikeudesta. Parasta teoksessa on se, että se aukeaa niin moneen eri suuntaan eri tyyppisten hahmojen, tilanteiden ja erityisesti ympäristön kautta: tuntuu kuin peilitalossa kävelisi, sillä kaikki heijastuu kaikkeen tavallaan ja teemat värittyvät kivasti.

kunnaskunnas.jpg

Jenna Kunnas & Noora Kunnas: Hämärävaarit (Otava)
Jenna Kunnaksen kuvittama ja Noora Kunnaksen kirjoittama lastenkirja Hämärävaarit on tarina öisin kirjojen maailmoihin sukeltavista hämärävaareista, jotka lähtevät etsimään kadonnutta Pappa-Vaaria. Hauska tarina ja suloinen kuvitus tekevät Hämärävaarien lukemisesta seikkailun, joka ihastuttaa kaikenikäisiä.

Suusaari.jpg

Anneli Suusaari: Ei sinne yllä myrskysää (Karisto)
Anneli Suusaaren romaani Ei sinne yllä myrskysää on koskettava ja rehellinen tarina äidin dementiasta. Surullisessa mutta kauniissa tarinassa on hienosti kuvattu sairauden takia katoavaa ihmistä. Teos tasapainottelee herkästi helpon ja raskaan, yksinkertaisen ja monimutkaisen, yksilön ja muiden, muistojen ja kokemusten pinnalla, ja saa lukijan pohtimaan mihin hän itse kykenisi vastaavanlaisessa tilanteessa.

willows.jpg

Elin Willows: Sisämaa (Teos & Förlaget)
Elin Willowsin Sisämaa kertoo pienelle paikkakunnalle muuttavasta nuoresta naisesta. Teos kuvaa hyvin yksinäisyyttä ja omaa valintaa jäädä yhteisön ulkopuoliseksi. Aika ja tapahtumat menettävät merkityksensä ja jäljelle jää elämää eteenpäin vievä rutiini. Näennäisen yksinkertainen, mutta hämmentävän moniulotteinen ja syvällinen teos.

rajamäki.jpg

Tiina Rajamäki: Vieras maisema (Teos)
Tiina Rajamäen Vieras maisema koostuu avoimista ja kauniista novelleista. Tunne ja menettämisen haikeus on kaikissa hienosti kuvattuna. Tarinat jäävät pyörimään mieleen vielä pitkään lukemisen jälkeen. Novellimuoto on ”tunnelmapala”-hengessä Rajamäellä hyvin hallussa.

vasantola.jpg

Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen (Tammi)
Satu Vasantolan romaani En palaa takaisin koskaan, luulen on hienosti avautuva sukupolvitarina. Monen ajanjakson ja sukupolven palaset yhdistyvät sointuvaksi kokonaisuudeksi, joka on ajankohtainen ja tuo uutta suomalaisessa kirjallisuudessa ennestään tuttuihin aiheisiin. Melkoista tarinankerrontaa!